Orgaanisten haitta-ainejäämien saastuttamat vedet

Veden esikäsittelyä edellytetään usein ennen kuin se voidaan laskea viemäriin. Tämä johtuu siitä, että perinteistä kunnallista vedenkäsittelyä ei ole suunniteltu erityistesti hankalien orgaanisten haitta-ainejäämien poistoon. Kunnallisen käsittelyn soveltumattomuuden vuoksi esikäsittelyn vastuu on toiminnanharjoittajalla.

Huolta aiheuttavien epäpuhtauksien määrä kasvaa ja alueellinen sääntely tiukkenee jatkuvasti. Ympäristön huomioivaan prosessien suunnitteluun kannustetaan, mutta epäpuhtauksia ja niiden vaikutuksia löytyy alati lisää, ja niiden tahdissa on vaikea pysyä. Lisääntyvän tiedon seurauksena tarvitaan loppupään ratkaisuja, ja niiden on oltava yhä kehittyneempiä, mikä usein myös nostaa kustannuksia.

Kylmäplasman nopeasti liikkuvat elektronit muodostavat veteen osuessaan OH-radikaaleja ja otsonia seuraavin reaktioyhtälöin:

Ensimmäisessä reaktiossa syntyvä atomaarinen vety reagoi herkästi molekulaarisen hapen (O2) kanssa, mikä tuottaa hydroperoksiradikaaleja (HO2), jotka ovat myös hapettimia.

OH-radikaalit ja otsoni ovat erittäin voimakkaita hapettimia. Ne pystyvät hapettamaan haitallisia orgaanisia epäpuhtauksia. Orgaanisen aineksen hapettuminen johtaa lopulta sen mineralisoitumiseen hiilidioksidiksi. Täydellistä mineralisaatiota ei yleensä tarvita, jolloin syötettävän energian määrää voidaan säätää.

Roxia Plasma Oxidizerissa vesi putoaa sateena suuren plasmakentän läpi ja valtava määrä radikaalihapettimia tuhoaa orgaanisen saasteen tehokkaasti: lääke-, biosidi-, tensidi-, reagenssi- ym. jäämät.

_{Plasman osuessa veteen syntyy erilaisia reaktiivisia happilajeja. Tärkeimmät näistä ovat hydroksyyliradikaalit ja otsoni.}